Merikarvia taistelee urhoollisesti kaupungistumiskehitystä vastaan

Sain hiljattain tilaisuuden esitellä Merikarvian kuntaa parillekymmenelle yrittäjälle, eri puolilta Suomea tulleita. Tapaamisessa nousi esiin huoli osaavan työvoiman saatavuudesta. Yhtenä isona ongelmana nähtiin se, että pankit eivät ole halukkaita rahoittamaan talokauppoja ja omakotitalohankkeita väestökatoa potevilla paikkakunnilla. Tästä seuraa, että yritykset eivät saa tarvitsemaansa työvoimaa. Aiheesta on viime vuosina kirjoitettu paljon.

Ilmiö on seurausta kahdesta asiasta: 1) kaupungistumiskehitys ja 2) pankkien tiukkenevat riskienhallintaan liittyvät pääomavaatimukset (Basel 3 ja Basel 4).

Kaupungistumiskehitys on globaali megatrendi. Ilmiön taustalla on ymmärrettävät syyt – elinkeinorakenteen jatkuva muutos ja kansalaisten toiveet asuinpaikan palveluiden suhteen. Mitä palveluvaltaisempi elinkeinorakenteesta tulee, sitä enemmän taloudesta tulee keskittynyt. Ja mitä monipuolisempia kulttuuri- ja hyvinvointipalveluja halutaan, sitä suurempaa väestömäärää niiden ylläpitäminen edellyttää.

Pankkien arvioidessa lainanhakijoiden riskitasoa, arviointiin vaikuttaa lainanhakijan henkilökohtaisen varallisuuden, vakuuksien sekä lyhyen että pitkän tähtäimen maksukyvyn lisäksi lainoitettavan kohteen sijainti. Pienten, väestökatoa potevien maaseutupaikkakuntien ongelma on kiinteistöjen negatiivinen arvonkehitys ja työllisyysnäkymiin liittyvät riskit.

Merikarvian kunta on lähtenyt väkevästi taistelemaan kaupungistumiskehitystä vastaan panostamalla paikkakunnan elinvoimaan. Tuemme yritysten kasvua ja uusien työpaikkojen syntymistä, teemme aktiivisesti avauksia uusista liiketoimintamahdollisuuksista, tuemme yritysten rekrytointikampanjoita, panostamme positiivisen imagokuvan rakentumiseen. Iso kiitos yrityksille, jotka ovat uskoneet ja luottaneet tulevaisuuteen ja keskittäneet investointeja Merikarvialle. Alueelle kohdistuu kuluvan kolmen vuoden aikana yli 20 miljoonan euron teollisuus- ja palveluinvestoinnit, jotka mahdollistavat noin 50 uutta työpaikkaa. Kunnan rahaa näissä on marginaalisen vähän. Pääosa on yritysten rahaa. Erittäin merkittävä asia on myös se, että Metsä Fibren toimitusjohtaja Ismo Nousiainen kertoi 20.11.2020 julkisuuteen, että Merikarvian saha jatkaa toimintaansa.

Tapasin torstaina 3.12.2020 Osuuspankin johtoa. Länsi-Suomen Osuuspankilla on ylivoimaisen suuri markkinaosuus maakunnan rahoitusmarkkinoista. Pankilla on myös oma paikallinen konttori Merikarvialla. En ollut hakemassa kunnalle lainaa, vaan kertomassa ajankohtaisista kehitysnäkymistä Merikarvialla. Tavoitteena helpottaa Merikarvialle muuttavien ja täällä asuvien luotonhakijoiden edellytyksiä saada rahoitusta hankkeisiin. Mitä enemmän pankilla on tietoa paikkakunnan tilanteesta ja mitä valoisampi realistinen kehitysnäkymä on, sitä pienempi on paikkakunnan riskitaso.

Paikalla ja osin etänä tapaamiseen osallistuneet päättäjät Matti Kiuru (toimitusjohtaja), Vesa Rosendahl (yritysrahoitusjohtaja), Joni Ruusulaakso (yritysanalyytikko), Soila Ranta (asiakkuusjohtaja) ja Satu Kuusisto (asiakkuusjohtaja)  vakuuttivat, että tapaaminen oli erittäin hyödyllinen. Toimitusjohtaja Kiuru totesi, että ”jos tavoitteesi oli antaa Merikarviasta positiivinen tulevaisuuskuva, onnistuit siinä erinomaisesti”.  Avoin ja aktiivinen vuoropuhelu jatkukoon.

 

Kimmo Puolitaival
kunnanjohtaja