Merikarvian kylät

Merikarvialla on 12 kylätoimikuntaa, mitkä kattavat koko kunnan. Pohjoisimpana niistä on Porin Ahlaisten rajalle ulottuva Harvala-Peippu-Köörtilä kylätoimikunta. Siihen kuuluu myös Porin rajakylä Pohjansaha sekä Pooskerinniemen nokka. Kristiinankaupungin rajalle Siipyyhyn puolestaan ulottuvat Kasala-Riispyy-Timmerheidin kylätoimikunnan rajat.

Yhteystiedot:

puheenjohtaja Anne Vastamäki-Ahola, p. 0400 851 822

sihteeri Nina Anttila, p. 0400 687 121

Alakylän Aktiivit ry

puheenjohtaja Kirsti Laine, puh. 040 510 9177
sihteeri Tuula Päiviölä, puh. 040 533 1842

Kuningas Kustaa II Aadolf vieraili Alakylässä 1614

Alakylän näköalapaikan osoite on Eteläinen rantatie 118. Sieltä pääsee rappusia pitkin joen rantaan. Alueella on pieni parkkipaikka.

Alakylän historiataulun osoite on Kuninkaantie 79.  Perimätietona suvussa ja kylällä kulkeneista Merikarvian Alakylän ja Kuninkaanmäen historiaan liittyvistä tarinoista luonnosteltiin historia-ikkuna Kuninkaanmäen aittojen väliin  ja sen rakentamista pysyväksi historiatauluksi alettiin suunnitella ja  idea toteutettiin. Juhlalliset avajaiset pidettiin kesällä 2017, jolloin muun muassa eläydyttiin uudelleen vuoden 1614 Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolfin vierailuun. Työn suunnittelun ja rakentamisen toteuttivat yhteistyössä Alakylän Aktiivien ja Merikarvia-seura ry talkooväki. Kuninkaantie on saanut nimensä Ruotsin kuninkaan vierailusta vuonna 1614.

Lisää historiataulusta

Perimätietona suvussa ja kylällä kulkeneista Merikarvian Alakylän ja Kuninkaanmäen historiaan liittyvistä tarinoista luonnosteltiin historia-ikkuna Kuninkaanmäen aittojen väliin ja samalla alettiin suunnitella pysyvän historiataulun rakentamista menneisyyden muistoksi kyseiselle paikalle. Kylätaulun juhlalliset avajaiset pidettiin  vuonna 2017. Silloin eläydyttiin uudelleen vuoden 1614 Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolfin vierailuun.  Kylätaulun toteuttivat yhdessä Alakylän Aktiivien ja Merikarvia-seura ry ahkera talkooväki.

Historiataulussa on kolme näyttelykohdetta: 1.Suurennettu kopio naivistisesta Alakylän, entisen Alakarvian kylän maisemapiirroksesta, mikä kuvaa kylän tilannetta ja rakennuksia 1900-luvun alussa.  Kuvasta havaitsee, mitä rakennuksia nykyisin puuttuu maisemasta ja missä  tie kulkee nyt. Kuvassa olevat rakennukset on numeroitu ja nimetty.
2. Perimätietoikkunaan kerättiin perimätietona kulkeneet tiedot tapahtumista Kuninkaanmäellä vuosisatojen saatossa ja se mistä Kuninkaanmäki on saanut nimensä.
3. Kolmas ikkuna nimettiin vaihtuvaksi näyttelyksi. Siinä pääseee tutusutmaan sanomalehti-uutisiin noin sadan vuoden takaa Alakylästä ja Merikarvialta.  Itsenäisyyspäivä- ja jouluaikaan historia-uutisten ikkunassa on oma teemansa.
Historiataululla on vieraskirja, mihin paikalla poikkeavien toivotaan kirjoittavan vierailustaan.
• Tervetuloa Alakylän historiataululle kokemaan, mitä mennyt aika puhelee meille!

Kuvaskankaan kyläyhdistys

puheenjohtaja Tarmo Joutsenvirta, p. 0400 123 832
sihteeri Terhi Vuorela, p. 040 525 9424

Kuvaskankaalla pelataan pesäpalloa ja uidaan Kuvasvedessä

vaskankaan kylätalo kasitien varrella tarjoaa mainiot tilat 150-200 hengelle  juhlien pitoon. Meillä on juhlateltta kesäaikaan, hyvä ja toimiva keittiö, hyvät parkkipaikat sekä  kesällä myös ilmastointi. Kylätalo on kylän sydän ja keskus. Sitä vuokrataan tilaisuuksien järjestämiseen.  Kuvaskankaalla on Suomen lyhin jalkakäytävä ja se sijaitsee kylätalon vieressä.  Lisätietoja ja varaukset: p. 045 665 7675. Riispyyntien varrella, kilometrin päässä valtatieltä sijaitsee hiekkapohjainen, Kuvasvedeksi ristitty uimapaikka. Rannan läheisyydessä on uimakoppi ja huusi. Nyt sorakuopalla on mukava polskia.


Kylän historiaa

Virallisesti Kuvaskangas -nimistä kylää ei ole olemassakaan. Kylätaajama on muodostunut 8-tien varteen itään ja länteen haarautuvien teiden risteykseen. Kuvaskangas sijaitsee jääkauden sulaessa muodostuneelle pitkittäisharjulla. Harjulla on ollut kivikautista asutusta, sillä kylän pelloilta on löydetty muun muassa kivikautisia kirveitä. Historian mukaan Kuvaskangas on ollut ensimmäinen maa-alue, joka jääkauden jälkeen paljastui meren alta. Harju on Merikarvian korkein kohta. Se sijaitsee 67 metriä merenpinnan yläpuolella. Tarinan mukaan Kuvaskangas on saanut nimensä siitä, että se ensimmäisenä on kuvastunut maamerkkinä lähestyville laivoille. Harjusta, Lauttijärventien varrelta, kuljetettiin soraa valtatie 8 tekemiseen, muodostuneesta kuopasta tuli hirvenkuoppa. Entisen koulun tontilla on toiminut 1800-luvun loppupuolelle asti lasitehdas.

Tontit ja asunnot: Valtatie 8:n tuntumassa on vuokra-asuntoja ja myytäviä tontteja.

Harrastuksia: Ratsutila Talli Pikkuhelmi, Kirinnevantie 35, Kuvaskangas, Elina Reiman puh. 0400 830 009, ellu2@sci.fi

Pyöräilyä kylänraitilla: Kylän useimmilla teillä on mukava pyöräillä joko pitkiä tai lyhyempiä lenkkejä.  Haastelaatikko ja tiekartta ovat kylätalon seinässä.  Talvisin Hirvenkuopalle tehdään pulkkamäki ja siellä vietetään talviriehaa.

Kylän palveluita:    

Kuvaskankaan kylätalo, Vaasantie 2307, 29940 Kylätalon vuokraus,  tiedustelut ja varaukset p. 045 665 7675

Tikkitalvikki: Ompelu- ja korjauspalvelu Aira Laine 050 358 5674

Haka Service: Hannu Karipalo 044 219 9221, Autojen ja koneiden huolto

Sähköasennukset ja -tarvikkeet: Risto Lounasvaara 040 767 6206

Kaluston vuokrausta:  klapikone puiden pilkkomiseen 30€ /pvä.  Varaukset: Tarmo Joutsenvirta, p. 0400 123 832 tai Merja Joutsenvirta, p. 0400 821 961
Vuokrataan myös jyrää 10€ /ha Varaukset: Seppo Sädemaa, p. 0400 545 238

Harvala-Peippu-Köörtilä kylätoimikunta

puheenjohtaja Nina Anttila, 0400 687 121
sihteeri Tiina Tervo, 045 276 7177

Kaikki tuntevat kumpuselkäläisen. Se valmistetaan Köörtilässä

Merikarvian kylät ovat järjestäytyneet erikokoisiksi kylätoimikunniksi. Kirkonkylästä etelään mennessä ensimmäinen kylä on Alakylä. Sen jälkeen seuraavat rannikkokylät muodostavat H-P-K kylätoimikunnan. Siihen kuuluvat Harvala, Peippu, Köörtilä, Pooskeri ja Pohjansaha.  Harvalan, Peipun, Köörtilän, Pooskerin ja Pohjansahan kylät sijoittuvat peräkkäin Merikarvian rantaviivalle Alakylästä Porin Ahlaisten rajalle asti. Alueelta on hyvät kulkuyhteydet Etelästä rantatietä pitkin Meri-Poriin sekä Harvalasta valtatie 8:lle.

 

Kylän historiaa

Kylätoimikunta vuokraa erilaisiin tilaisuuksiin ja isoihinkin juhliin: kaasugrilli+kaasupullo 25 € tai pelkkä grilli 10 €
koottavia pöytiä 2€ ja penkkejä 1€/kerta.  Vuokrausta hoitaa  Nina Anttila, p. (02) 551 2000

Palvelut  kylillä ovat monipuolisia. Tuoretta kalaa voi ostaa suoraan kalastajilta Köörtilässä. Kylillä on kaksi veneveistämöä ja tilitoimistoa sekä ja oma taksiyrittäjä.  Pooskerintien varrella toimii lomakeskus Sompa. Se on AKT:n lomapaikka, mutta sieltä voivat muutkin varata majoitusta ja lähteä kalaan merelle.

Yhteinen matonpesupaikka ja uimaranta Merimaan sillan pielessä ovat kylätoimikunnan talkootyön voimanponnistus.
Kylien historia on värikäs. Tutustumalla menneeseen ymmärrämme paremmin myös nykyisyyttä. Kylien historia limittyy koulun historiaan. Peipun koulun 75-vuotishistoriikin on koonnut eläkkeellä oleva opettaja Reijo Ostamo. Sitä on myynnissä Kirjussa, p. (02) 5512 000, ja sen voi tilata myös postitse. Kuoressa on kirjan lisäksi pankkisiirto, millä kirjan ja postimaksun voi suorittaa kylätoimikunnan tilille.

Honkajärven kyläyhdistys ry

puheenjohtaja Marika Uimaluoto, 0400 515 547
sihteeri Petri Edelmann, 0500 842 889

Honkaäijä on kotoisin Honkajärveltä

Honkajärven on Merikarvian pohjoisempia kyliä valtatie 8:n varrella, Porin ja Kristiinankaupungin välissä. Honkajärven kyläsivuille pääset tästä linkistä: www.honkajarvi.fi Matkaa Poriin on 56 km ja Kristiinaan noin 45 km. Merikarvian keskustaan ja merenrantaan kertyy noin 23 km.

Kylällä toimii useita seuroja: Honkajärven kylätoimikunnan lisäksi Honkajärven Martat ry ja Honkajärven metsästysseura

Kylätaloa vuokrataan juhlien pitoon. Tiedustelu ja varaukset Marika Uimaluoto, p. 0400 515547

www.honkajarvi.fi
Honkatupa, Honkajärventie 30
29940 Kuvaskangas

Kasala-Riispyy-Timmerheidi kylätoimikunta

puheenjohtaja Mari Luotonen, 040 7031 719
sihteeri Anne Heikintalo, 050 527 7145

Kasalassa leipäkin muuttuu brööksi

Seuraava kylä Kasalasta pohjoiseen on jo kaksikielistä aluetta. Riispyyssä on vahva talkoohenki ja se näkyy myös siitä, että osakaskunta ja mökkiläiset  kunnostivat yhdessä yhteislaiturialueen. Venesäilytyksen ohella uusittu ranta on valjastettu monipuoliseen virkistyskäyttöön. Uimapaikkaa on syvennetty ruoppaamalla, parkkialuetta laajennettu  ja puustoa raivattu. Uimalaiturilta pääsee kätevästi melomaan ja onkimaan.  Riispyyssä on 1800-luvulla ollut teollisuuttakin, siellä on toiminut saha. Riispyynlahden historiasta kertomaan pysytetään infotaulu ja kivisissä vesissä liikkujille valmistuu reittikartta.

Koittankosken kylätoimikunta

puheenjohtaja Tapani Paasimäki, 040 5512 678;
sihteeri Petra Haapamäki, 050 3049 276

Koittankoskea on kutsuttu myös Puskakappeliksi

Koittankoskella on ihmisen mittaista asumista

Koittankoski ei ole virallisesti kylä, vaan se kuuluu selvästi erottuvana asukasryhmittymänä Lauttijärven kylään. Kylää kutsutaan leikillisesti myös puskakappeliksi. Tämä nimi juontuu historiasta. Kesäisin kylällä voi nauttia omasta, talkoovoimin kunnostetusta uimarannasta. Koittankoski on rauhallinen asuinpaikka, siksi sopii erittäin hyvin lapsiperheille. Jos haluat tarkempia tietoja, soita Asko Laineelle, p 0400 180 895.

Kylän historiaa

Koittankoski sijaitsee Merikarvian pohjoisosassa, Porista 65 km, Merikarvian keskustasta , samoin kuin Isojoen kirkonkylästä 25 km, Siikaisten kirkonkylästä 27 km, Kristiinankaupungista, Kauhajoelta ja Kankaanpäästä noin 60 km. Pohjoisesta, Isojoen kunnan puolella olevasta, Sarvijärvestä saa alkunsa Koittanjärveen laskeva Sarvijoki. Siitä alkaa kylän halkaiseva Koittanjoki, mikä puolestaan  laskee Lauttijärveen, Vähäjärveen sekä Airosjärven kautta Merikarvianjokeen Tuorilaan.

Entinen kyläkoulu toimii nykyisin kylän yhteisenä kokoontumistilana. Kylätalolla on vireää toimintaa, kuten kerhoja, kudontaa, ja illanistujaisia.

Historiaa: Asuinalueemme on muodostunut Korpus- ja Lahnajärven rannoille. Nykyisin järvet ovat kuivattu, mutta laajat riistamaat palvelevat metsästäjiä.
Merikarvian alueelta on tavattu ainoa kivikautinen asutus, jonka jättämiä esineitä ja muistoja on tavattu runsaammin Lauttijärven kylän pohjoisosassa, Koittankosken rannalta.

 

Lammelan seudun kylät

puheenjohtaja Jarmo Mikkola, puh. 050 434 9677
sihteeri Irmeli Koivumäki, puh. 040 772 3129

Lammela on Merikarvian eteläisin kylä, sieltä on lyhyt matka vaikka Poriin.

Lammela on mahdottoman hyvä paikka asua, jos sitä kyläläisiltä kysyy.  Ei  edes uskoisi olevansa tasaisella Merikarvialla, kun menee kumpuileviin maisemiin Lammelan kylään. Lammela, Filppula, Etelämaa ja Kangasniemi ovat Merikarvian eteläisimmät kylät. M

Lammelan seudun kylät

Metsäisen luonnon ympäröimät kylät sijaitsevat pääosin Vaasantien ja eteläisen rantatien välissä, noin 40 kilometriä Porin keskustasta pohjoiseen.  Alueen ikärakenne on hyvä ja lapset kuuluvat olennaisena osana kylien kuvaan. Elinkeinoista merkittävimmät ovat maa- ja metsätalous. Moni kylien asukas käy töissä noin 20 kilometrin päässä sijaitsevassa kirkonkylässä tai Porissa. Matka kirkonkylään kestää alle puoli tuntia  valtatietä 8 pitkin.

Lammelan seudun kylien kylätoimikunta on mukana monenlaisissa hankkeissa ja se järjestää koulutusta ja tapahtumia kyläläisten riemuksi. Vuosittain järjestetään joulumyyjäiset, metsäkirkko sekä erilaisia retkiä. Kylätoimikunnalla on oma pieni kylätalo entisen Lammelan koulun piharakennuksessa. Kylätoimikunnan aktiivit tulevat joka vuosi myyntikojuineen yrittäjämarkkinoille.

Tuorilan kylätoimikunta

puheenjohtaja Matti Maaranen, p. 040 540 2943
sihteeri Karoliina Järvinen, p. 041 5348 212

Koivuniemen Herrakin muutti Tuorilaan

Tuorilan kylässä on viihtyisää asua, hyvät kulkuyhteydet, teollisuutta ja liiketoimintaa.

Tuorilassa on teollisuutta ja kiviaitoja

Merikarvian kunta on keskittynyt Tuorilassa erityisesti teollisuustontteihin, joita on kaavoitettu kasitien molemmin puolin. Repolantie on teollisuustie ja sen varrella olevat tontit on varustettu kunnallistekniikalla (sähkö, vesi, viemäri). Repolantien varrella on myös kunnan rakentamia uusia myymälä- ja hallitiloja, myytävänä tai vuokrattavana.  Tuorilasta on kunnan keskustaan valaistu tie ja kevyen liikenteen väylä, kahdeksan kilometriä.

KIVIAITAKIERROS on Prasunkydön peltoaukeaa kiertävä luontopolku. Lähtö Koivuniemen Herran takaa (entinen Merikievari). Reitti kiertää pelltoaukien ympärillä lähes kaksi kilometriä. Maastossa on vihreät merkit puissa. Soisempaan kohtaan on rakennettu pitkospuut.  Kiviaita edustaa uudempaa ja näkyvämpää kivistä historiaa. Aidan leveys päältä on yli kolme metriä ja korkeus noin puolitoista metriä. Pisin tällainen suora aitaosuus on 700 metriä pitkä. Merikarvian maasto on kivistä ja pellon raivaaminen on vaatinut kivien ylös vääntämistä usealta sukupolvelta.  Tuorilan pronssikautisesta asutuksesta todistaa laaja kiviröykkiöhauta-alue.

Trolssin kylätoimikunta

puheenjohtaja Maritza Pirinen, puh. 044 285 4354
sihteeri Anna-Leena Ylinen, puh, 045 116 3264

Trolssi on tonttukivien kylä

Trolssin kylä sijaitsee Pohjoisen rantatien varrella, Merikarvian luoteiskulmassa. Siellä sijaitsee  Merikarvian seurakunnan leirikeskus Nuortenniemi.

Historia

Trolssin asutus on syntynyt 1700-luvulla. Samalta ajalta ovat peräisin Trolssin huomattavimmat nähtävyydet, tonttukivet. Alueella on säilynyt myös vanhoja rakennuksia ja kiviaitoja.

Lankosken kylätoimikunta

puheenjohtaja Keijo Mäkitalo, puh. 0400 721 422
sihteeri Jaana Koskimäki, puh. 040 572 4975

Merikarvian teollisuushistorian juuret ulottuvat Lankoskelle

Lankoskella on suosittu taukopaikka upeissa koskimaisemissa. Lankosken Köffi on panostanut erityisesti bussilla liikkuvien turistiryhmien palvelemiseen. Ravintolassa on hyvät ruokailutilat 160 hengelle.  Köffissä on myös kalastajien infopiste.  Palvelukeskuksesta voi lähteä luontopolulle lehtomaisemiin pitkin joen vartta. Lankosken sillasta yläjuoksulle päin koski on padottu, sillä sillan jälkeen on Lankosken esivoimala.

 

Historiaa

Lankoski sijaitsee valtatie 8:n varrella ja sitä halkoo Merikarvianjoki.  Lankoskella matkaileva huomaa viimeistään ylittäessään sillan, jonka alla kohisee koski. Merikarvianjoen kosken kuohuja voi poiketa katselemaan vanhalta kivisillalta eli museosillalta, joka sijaitsee uuden sillan vieressä. Köffin sillan alta lähtee joen rantaa myötäilevä luontopolku, missä voi nähdä pähkinäpuun ja äitienpäivän aikaan sini- ja valkovuokkoja.

Kesäisin matkailijoita palvelee myös vanha Kahvimylly.  Siellä aistii historian havinaa, sillä juuri täällä merikarvialaissyntyinen suurliikemies Antti Ahlström aloitti liiketoimintansa. Kahvimyllylle pääsee Köffiltä Lankosken vanhaa, vuonna 1887 rakennettua kiviholvisiltaa pitkin.  Se on kylän komeimpia nähtävyyksiä. Kahvimyllyssä on nähtävissä Lankosken myllyn rattaat ja rakenteet . Rakennuksen yläkerrassa toimii kesäisin lahjatavarapuoti. Sill

Kylätoimikunnan talkoolaiset ovat rakentaneet talkoovoimin riippusillan Merikarvianjoen yli. Se ulottuu Simo Palomäen tontilta joen toiselle puolelle. Sieltä polku jatkuu Ahlström Oy:n metsään. Lankosken Köffiltä sillalle on noin kilometrin patikointimatka joen yläjuoksulle päin.  Lankoski asutettiin ensimmäisen kerran vuonna 1698. Seutu asutettiin vakituisesti 1700-luvulla.

 

Lauttijärven kylätoimikunta

puheenjohtaja Tommi Varsamäki, p. 0400 327 065
sihteeri Juha Hamppula, p. 0400 767 722

Lauttijärven kylä sijaitsee Siikaisten rajalla. Kylän raitti on Merikarvian pohjoisosaa kauneimmillaan.

Tontit ja asunnot: kysyntä ja tarjonta kohtaavat ilmoittamalla paikallislehdessä (Merikarvia-lehti).

Kyläläiset ovat kunnostaneet uimarantaa ja rakentaneet sinne uimakopit ja grillirakennuksen.
Historia

Vanhaa asutusta edustaa muun muassa myllyrakennus.