2014 Italia

Tämän lukuvuoden kansainvälisyyshanke on nimeltään ”Un imprenditore giovane”, suomeksi siis ”Nuori yrittäjä” Hankkeeseen osallistuvat Suomesta Merikarvian lukio ja Siikaisten yhtenäiskoulu, sekä Italiasta Liceo Moretti. Mukana on Suomesta 28 nuorta, joista lukioikäisiä on 24 ja yläkouluikäisiä 4.

Hankkeessa ohjaajina ja valvojina ovat Merikarvian lukion rehtori Pasi Koski, Merikarvian lukion opettajista Mari Huhtala, Jani Helenius ja Maria Lankoski, sekä Siikaisten yhtenäiskoulusta Sari Anttonen.

Osallistujat

Hankkeeseen osallistuvat Suomesta Merikarvian lukio ja Siikaisten yhtenäiskoulu, sekä Italiasta Liceo Moretti (Gardone, Val Trompia). Mukana on Suomesta 28 nuorta, joista lukioikäisiä on 24 ja yläkouluikäisiä 4.

Hankkeessa mukana olevat yhteiskuvassa Merikarvian koulukeskuksen auditoriossa.

Matkapäiväkirja

Nuori yrittäjä/Un imprenditore giovane Italiassa 28.3.-4.4.2014; kokemuksia…

Yhteinen hankkeemme, jossa italialaiset nuoret olivat syksyllä vieraanamme viikon täällä Suomessa, jatkui meidän vierailullamme Gardoneen Italiaan. Tällä sivulla matkapäiväkirjan pohjalta koostettu reissukertomus.

Huom. kuvat saat suurennettua napsauttamalla.

Perjantai 28.3

Matkaanlähtö Isojoelta klo 5.30 ja lukion pihasta 6.30. Kotisuomesta lähti KLM:n lento Amsterdamiin 13.30, jossa puolentoista tunnin tauko, jonka jälkeen lento Milanoon Linaten kentälle.

Milanosta köröttelimme runsaan sata kilometriä Val Trompian laaksoon, jossa majoituimme perheisiin ja hotelli Milanaan. Majoittuminen perheisiin jännitti samoin kuin lentäminen, joka olikin monille ensimmäinen kerta.

Lauantai 29.3.

Taas aikainen herätys ja koululle. Saimme huomata että italialaisperheissä ei juuri aamiaisesta perusteta, se näyttää olevan heidän mielestään päivän turhin ateria ja voidaan mainiosti kuitata vaikka pienellä keksillä ja kupillisella vahvaa espresso- tai capuccinokahvia. Opiskelijat saivat huomata että Italiassa opiskellaan myös lauantaisin ja aloitetaan kello kahdeksalta.

Koululla järjestettiin mukava tervetulojuhla, jossa syötiin ja maisteltiin herkkuja. Tilaisuuteen osallistui paikallinen rehtorikin. Hän ei maan tavan mukaan osannut mitään muuta kieltä kun italiaa, mutta se ei tunnelmaa haitannut. Huomasimme, että Italian nuoret vaikuttavat olevan paljon meluisampia kuin me. Heillä asiaa riitti.

Klo 10.00 lähdimme yhdessä italialaisten kanssa kohden Milanoa. Vierailimme Breran taidemuseossa ja tuomiokirkko Duomossa aamupäivällä. Kyllä olivat upeita kohteita. Puolelta päivin oli vuorossa ruokailu ja näyteikkunashoppailua Duomolta La Scalaan johtavan marmorista tehdyn ja lasilla katetun Galleria Vittorio Emanuele -ostoskorttelin varrella. Luksusliikkeet olivat todella kalliita, joten ostokset tehtiinkin sitten aivan muualla.

Iltapäivällä kävelimme Duomolta Sforzan linnaan, jossa oli meidän lisäksemme paljon matkailijoita ja Milanon asukkaita lauantai-iltapäivää viettämässä. Linnan pihalla olikin monenlaista viihdykettä ja värikästä tunnelmaa. Aluetta oli aikaisemmasta siistitty ja aiemmilta reissuilta mieleen jääneitä aggressiivisesti kauppaa tekeviä katukaupustelijoita oli nyt onneksi vähemmän.

Illalla oli vuorossa Serie A jalkapallo-ottelu legendaarisella San Siron stadionilla AC Milanin ja Veronalaisen Chievon välillä. Stadionhan on upea ja valtava. Itse peli oli mukavaa katseltavaa. AC Milan voitti 3-0. Maaleja tekivät Balotelli (yhden) ja Kaká (kaksi). Tunnelma oli hyvä. Ainoa haittapuoli oli kova tupakansavu, koska todella monet polttivat tupakkaa ja sikareita. Päivä oli pitkä ja perheissä ja hotellilla olimme noin klo 01.30. Siirryimme myös kesäaikaan, joten kello olikin jo 02.30.

Sunnuntai 30.3.

Sunnutai oli perhepäivä ja perheet veivät nuoria kuka minnekin. Hotellimajoituksessa olevat vierailivat Veronassa. Verona on todella upeasti säilynyt kaupunki. Kaupungin historiallisessa keskustassa sijaitseva Arena di Verona on Rooman aikainen yli 2000 vuotta vanha valtava amfiteatteri. Se on edelleen käytössä, ja siellä järjestetään mm. teatteri- ja oopperaesityksiä, sekä konsertteja. Veronan historiallista osaa ympäröivät vielä keskiaikaiset muurit ja sitä hallitsee samanaikainen linnoitus.

Joka on lukenut Shakespearea tietää, että Romeo ja Julia olivat Veronalaisia ja sinne on tehty heidän muistokseen – ja turistien pään menoksi – asiaan kuuluva turistirysä. Paikalle vievän kadun seinät on viiteen metriin saakka täynnään rakkaudentunnustuksia. Julian parvekkeellakin poikkesi osa opettajista ja nuorista. Verona tunnetaan myös Italian kielen isänä pidettävästä Dante Alighieristä, jonka tunnetuin teos on Divina Commedia eli Jumalainen näytelmä. Hänen patsaansa tönöttää päätorin läheisyydessä.

Maanantai 31.3.

Aikainen herätys kuudelta ja kahdeksaksi koululle. Osalla todella pitkä koulumatka. Tulevat busseilla. Aamupäivällä varsinainen projektipäivä. Italialaiset olivat valmistelleet kahtena ryhmänä oman esityksensä Nuori Yrittäjä -hankkeeseen. Erinomainen esitys ja saimme heidän tekemänsä kalvot käyttöömme. Tähän käytettiin kaksi oppituntia. Lopun aamupäivää seurasimme eri aineiden oppitunteja.

Ruokatunnilla suomalaisille tuli oppia siitä, mitä tarkoittaa se, että kouluruokaa ei ole. Osa nuorista haettiin kotiin syömään ja tuotiin takaisin ruokatunnin päätyttyä, osalla oli eväitä ja jotkut söivät läheisissä baareissa, kuten Italian nuoret tekevät joka päivä. Iltapäivän vietimme tutustumalla ammatilliseen opetukseen. Tapasimme siellä myös suomen kieltä taitavan naisopettajan, joka oli asunut Helsingissä 10 vuotta.

Iltapäivällä kävimme myös parissa kirkossa ja museona toimivassa munkkiluostarissa, joita paikalliset opiskelijat esittelivät meille kukin vuorollaan. Iltapäivällä meidät otti vastaan myös paikallinen pormestari, joka kertoili hyvällä englannin kielellä Gardonesta ja kiitteli meitä yhteistyöstä paikallisen koulun kanssa.

Tiistai 1.4

Vietimme Venetsiapäivää. Herätys oli suurimmalla osalla jo puoli kuusi. La Vallen bussi lähti klo 07.00. Ajomatka oli pitkä ja pidimme välissä autogrillillä tauon. Vain italialainen voi ymmärtää sitä sekamelskaa, joka ryhmän kanssa on, kun sinne poikkeaa. Tunne on kun vanhassa Neuvostoliitossa vierailleella. Lippuja ja lappuja, joiden kanssa jonotetaan haluttua briossia, limsaa, kahvia tai purilaista. Hyvältä ne kuitenkin maistuivat. Uutena ammattina törmättiin vessavahtiin, jolle piti maksaa.

Kolmen tunnin ajon jälkeen poikkesimme hakemassa luvan ajaa Venetsiaan johtavan sataman rantaan. Kaupunkiin on mentävä vettä myöden. Lippujen odottaminen paikalliseen raitsikkaan eli Vaporettoon kesti yli tunnin. Lopulta pääsimme lauttaan, jonka kyydissä seilasimme kuudella eurolla sekä meno- että tulomatkan pääkatua eli Grand Canalea pitkin. Upea on tämä 3,8 kilometriä pitkä väylä ja näkymät sellaiset, että ne vain pitää itse nähdä ja kokea.

Rantauduimme Markuksen torin kupeeseen. Heti jätskille ja leijonapatsaan alla ohjeet. Jaoimme porukat italialaisiin ja suomalaisiin. Rexi oppaana Dogen palatsissa. Näimme Ponte de Sospirin eli huokausten sillan, hallintopalatsin Tintoretton maalauksineen, vankilat alakerrassa ja upean pihan. Sen verran paljon palatsissa oli nähtävää, että sitä pitää itse kunkin sulatella. Täällä pidettiin myös aikanaan vankina Giacomo Casanovaa, joka on kuuluisa aivan muista syistä. Hän muuten lopulta pääsi pakenemaan vankilasta, mikä vaikuttaa aivan uskomattomalta, kun näki kyseiset tilat.

Loppuaika oli vapaata aikaa, joka käytettiin ruokailuun, ostoksiin, Markuksen katedraaliin, jätskeihin ja kaikkeen sellaiseen, jonka vain Venetsiassa voi. Gondolilla ei kukaan ajanut, mutta ensi kerralla sitten. Vettäkään ei noussut torille, vaikka sitä odotimme siellä olleiden tulvien vuoksi.

Klo 17.00 tulimme taas Vaporettolla Grand Canalea myöten bussille ja lähdimme klo 17.00 kohti Gardonea ja ruokailua, joka oli yhteinen italialaisten kanssa CoCo- ravintolassa.

Keskiviikko 2.4

Kello 8 koululle ja taas kuuntelimme italialaisten esityksiä, sählinki oli alppien eteläpuoliseen tapaan melkoinen, mutta kaikki sujui lopulta hyvin ja heidän esityksensä olivat erinomaisia. Saimme taas diat tikulle ja käyttöömme. Tähän käytettiin taas kaksi tuntia. Vilkasta keskustelua. Lopun päivää olimme oppitunneilla.

Klo 12.00 oppitunnit ohitse ja osa oppilaista lähti perheiden kanssa Bresciaan ja osa kiipesi koulun pihan edustalla olevalle kirkolle – niitä on italiassa kaikkialla – kuvaamaan näköaloja. Ne olivat upeat. Satojen metrien kiipeäminen – paikalliset ajavat lähes huipulle autolla äkkijyrkkää polkua pitkin – kannatti ja saimme upeita kuvia Val Trompian laaksosta ja Gardonesta. Illalla vapaata ohjelmaa perheissä. Opettajat vierailivat paikallisen opettajan opastuksella Sirmionessa Garda -järvellä, jossa italialaisella opettajalla oli myös kesäasunto. Monet opiskelijat olivatkin päässeet käymään Garda-järven maisemia ihailemassa jo sunnuntain perhepäivänä.

Torstai 3.4

Brescia -päivä, jonka aikana tutustuimme paikallisen noin 100 000 asukkaan kaupunkiin. Ohjelmassa oli mm. kiertokävely kaupungin keskustassa. Lisäksi tutustuimme aikanaan Rooman keisarina toimineen Vespasianuksen aikaisiin kaupunkikeskuksen esiin kaivettuihin raunioihin, joiden päälle on rakennettu museo. Museovierailu oli vaikuttava ja antoi havainnollisesti jonkinlaisen kuvan parintuhannen vuoden takaa siitä, millaista oli elää kansalaisena muinaisen rooman aikaisessa kaupungissa. Bresciassa oli varattu aikaa myös vapaamuotoiseen kaupungilla kiertelyyn ja monet kävivätkin vielä liikkeissä shoppailemassa pieniä tuliaisia kotiin vietäväksi. Tunnelmat olivat haikeita, koska tämä oli viimeinen päivä yhdessä italialaisten nuorten kanssa.

Illalla kello 18.00 alkoi läksiäisjuhla paikallisessa seurakuntakeskuksessa, jonne perheissä asuvien vanhemmat ja eräät opettajat leiponeet kaikenlaisia herkkuja. Pidettiin puheita ja kuunneltiin musiikkia. Takaisin perheisiin ja hotellille lähdimme yhdeksän kieppeissä, koska seuraavana aamuna olisi todella aikainen herätys ehtiäksemme ajoissa Milanosta lähtevälle lennolle.

Perjantai 4.4

Matkustuspäivä. Jokaisella aikainen herätys. Bussi lähti kohti Linaten kenttää klo 07.00. Sitä ennen oli puoli tuntia aikaa heittää jäähyväisiä. Voi sitä halailun ja itkunkin määrää. Osa meikäläisistä halusi jäädä sinne, osa heikäläisistä halusi tulla mukanamme Suomeen. Lopulta kuitenkin lähdimme.

Lento Milanosta lähti klo 10.50 kohti Amsterdamia, jossa tunnin tauko ja jatkolennon jälkeen olimme Helsingissä klo 18.25. Siellä meitä odotti tuttu Mäkelän bussi, jolla tulimme Tampereen ja Kankaanpään kautta Merikarvialle. Ja ajatella; saimme mennä Linnatuulen Heseen syömään kunnon suomalaista roskaruokaa. Se maistui taivaalliselta! Isojokiset jäivät jo Ala-Honkajoella pois ja Siikaislaiset matkan varrella. Merikarvialla lukion pihassa oltiin noin klo 23.00.

Loppukommentteja…

Kiva ja mukava oli matka. Sen aikana opittiin myös, että on hyvä kun on etukäteen hyvin suunniteltu ohjelma ja että hyötyä on myös hyvistä valvojista jotka huolehtivat käytännön asioista ja varmistavat että en hukkaa passiani tai lentolippuja, ja joille voi soittaa vaikka keskellä yötä jos jotain yllättävää tapahtuu. Opittiin reissulla myös monia muita asioita kuten opettajien huuto: parijonoon tai allora tai odottamista tai selvien asioiden tekemistä todella monimutkaisesti tai, että luokassa ei lopulta tarvita kun opettaja, oppilaat ja liitutaulu tai, että sitä englannin kieltä ei kaikkialla osatakaan kuten meillä.

Opin myös monia käytännön asioita joita on otettava huomioon ulkomailla uudessa ympäristössä ja miljoonakaupungeissa liikuttaessa, sekä vieraissa kulttuureissa toimittaessa. Hienoa oli myös, että Nuori Yrittäjä-hankkeeseen liittyi YR2 kurssi (yrittäjyyden teoria), josta sai paljon eväitä elämän varrelle mahdollista yritystä perustaessani tai mennessäni töihin. Tuli myös paljon muistoja ja kokemuksia, joita muistella tai mennä vaikkapa takaisin nyt kun on paljon tuttuja kavereita ja perheitä. Todella mukava ja työntäyteinen koko lukuvuoden kestänyt hanke. Onneksi olin mukana! :)