Nähtävyydet

Merikarvialla voit lähteä meriretkelle karun kauniille Ouraluodolle tai käydä tutustumassa yhteen Suomen suurimmista puukirkoista. Unissasaarnaaja Anna Rogel on vaikuttanut aikanaan paikkakunnalla ja hänen muistokseen on Alakylään pystytetty muistopatsas, tontille jossa hänen kotinsa sijaitsi.

Merikarvian kirkko

Kauppatie 56, Merikarvia, tiedustelut: 02 5512 300

Merikarvian kaunis puukirkko on rakennettu vuonna 1899. Se on Suomen suurimpia puukirkkoja. Kirkon on suunnitellut arkkitehti Johan Nordstrand ja vuodelta 1900 peräisin olevat urut ovat 25-äänikertaiset. Urut ovat Urkutehdas B.A Thulen rakentamat.

Kirkossa on penkkejä 979 metrin verran, jolloin istumapaikkoja riittäisi noin 2400 hengelle. Kirkko toimii kesäaikana tiekirkkona. Kirkkoa voidaan varata kirkkoherranvirastosta erilaisiin tilaisuuksiin. Nykyisin talvikautena tilaisuudet pidetään lähinnä seurakuntatalolla.

Ouran saaristo

Venekuljetuksien tiedustelut ja varaukset: Raimo Stenroos, p. 040 0830 789 ja Tapio Ristimäki, p. 050 0862 190
Ouraluodon majoitustiedustelut, p. 044 7246 333

Karun kaunis Ouran saaristo on tulvillaan elämyksiä ja auringonpaistetta. Auringonpaiste on oikein tutkittu juttu. Merellisen ilmaston ansiosta auringon lämmittävät säteet osuvat Ouraan useasti silloinkin, kun mantereella on pilvistä. Vanhan sanonnan mukaan Merikarvialla, ja etenkin Ourassa, on sata aurinkoista päivää enemmän kuin sisämaassa.

Natura 2000 -suojelualueverkostoon kuuluva Ouran saaristo sijaitsee Merikarvian edustalla avomeren äärellä, noin kahdeksan kilometrin päässä rannikolta. Saari- ja luotomaisemat ovat merellisen karuja. Luontoharrastajia viehättää erityisesti linnusto, johon merikotka ja merimetsokin kuuluvat. 1850-luvulla rakennettu Ouran Pooki ohjasi aikanaan merenkulkijat oikeaan suuntaan kohti Merikarvian satamaa.
Ouraluodon luotsitupaa asutti vuoteen 1968 asti luotsilaitos. Luotsitupa ja Ryssänkasarmi on nykyään kunnostettu majoitus- ja kokoustiloiksi. Kunnan omistama saari on yleisessä käytössä oleva virkistysalue. Saaren historiasta kertoo valokuvanäyttely luotsintuvan näköalahuoneessa.

Meriretkiä Ouraluotoon järjestetään tilauksesta, mutta kesällä vene kuljettaa Krookan satamasta perjantaisin ja lauantaisin Ouraluodolle klo 13. Katso kesän vakiolähdöt täältä.

Krookan vierassatama kutsuu

Krookka on perinteinen vene- ja kalasatama, jossa voi nauttia paikallisia makuja rantaravintola The Merry Monkissa sekä Krookan Plassin kesäkahvilassa. Vierassatamassa on myös lapsille oma leikkipaikka. Krookassa sijaitsevassa Galleria Vanha Savussa voi käydä ihastelemassa taidetta ja kuuntelemassa valloittavia konsertteja.

Krookan veneenlaskupaikka on Krookan satama-alueella Friikoolintiellä. Veneenlaskupaikkoja on myös Köörtilässä sekä Kasalan kalasatamassa. Venepaikkatiedustelut: 044 7246 333

Krookan Pooki on Merikarvia seuran pystyttämä. Maan kohoamista havainnollistava Krookan Pooki kertoo meriveden alta paljastuneesta maa-alasta menneinä vuosisatoina, kun mannerjään lommolle painama maankuori pyrkii palautumaan ennalleen. Merikarvialla maankohoamisvauhti on noin 7,5mm vuodessa, mikä on noin 75cm vuosisadassa.

Vierassataman laiturissa voi viipyä maksutta 24h ja veneilijöiden käytössä on wc:t, suihku ja polttoainajakelu.

Krookan satamassa on upea, amfiteatteria muistuttava Krookan merenrantanäyttämö. Merellistä näyttämöä voi varata erilaisten tilaisuuksien järjestämiseen. Näyttämöllä esitetään kesäisin Ouraooppera-yhdistyksen kesäteatteriesityksiä. Katsomoon mahtuu noin 500 henkeä.

Herännäissaarnaaja Anna Rogelin muistopatsas

Kuninkaantie 7 läheisyydessä, Kuninkaantien ja Rantatien risteyksessä.

Anna Rogel oli Merikarvialla 1700-luvulla syntyneen uskonnollisen liikkeen keskeisin henkilö. Lapsesta saakka hänellä oli heikko terveys. Hänen tilansa huononi, eikä paranemista enää osattu odottaa. Vuoden 1770 jouluna Rogel alkoi yllättäen saarnata. Hän puhui lähes neljä tuntia yhteen menoon ja hänen saarnojaan käytiin kuulemassa koko Satakunnan alueelta, jopa Pohjanlahden toiselta puolelta.

Anna Mikontytär Rogel sairastui 19-vuotiaana vakavasti eikä enää noussut sairasvuoteelta. Hän saarnasi kantavalla äänellä silmät kiinni, niin sanotusti unessa, ja herätti suurta ihmetystä ja kiinnostusta.
Anna korosti saarnoissaan Jumalan rakkautta ja armoa, sekä hän saarnojensa välillä lauloi itse sepittämiään virsiä. Saarnat päättyivät tavallisesti pitkiin rukouksiin. Anna Rogel kuoli vuonna 1784, 32 -vuotiaana, saarnattuaan 14 vuotta.

Jälkimaailman kiitollisuudesta ja kunnioituksesta hänen kotitalonsa pihapiiriin on pystytetty muistoksi graniittipatsas.