Ulkoilu ja retkeily

 

Merikarvialle on suunniteltu viisi erilaista pyöräreittiä. Voit polkea metsätaivalta vaikka Riispyyn ja Timmerheidin kautta Kuvaskankaalle tai ihailla maisemia Luotokulmalla, missä meri siintää välillä hyvinkin lähellä. Reippaampi rundi kiertää viidellä kylällä halki peltojen ja metsien. Keskustasta Tuorilaan johtaa valaistu pyörätie.

Alla olevista reittien nimistä klikkaamalla saat auki kartat pdf-tiedostoina:

PYÖRÄILYKARTAT – reitti 1

Reitti 1: Reippaampi rundi 50 km

PYÖRÄILYKARTAT – reitti 2

Reitti 2: Metsäistä menoa 20 km

PYÖRÄILYKARTAT – reitti 3

Reitti 3: Luotokulman lenkki 10 km

PYÖRÄILYKARTAT – reitti 4

Reitti 4: Keskustan kieppi 5 km

PYÖRÄILYKARTAT kaikki 1-4 samassa kartassa

Ulkoilua ja retkeilyä luontopolulta luontopolulle ja laavulta laavulle

Merikarvialla on monipuoliset mahdollisuudet retkeillä ja kalastaa. Luontopolut ja laavut sekä muut luontokohteet sijaitsevat ympäri kuntaa sekä joen että meren rannalla.

Hamskerin retkisatama Ouran saaristossa

Hamskerin saareen on viitoitus Ouraluodon väylältä

Ouran saaristossa Hamskerissa on retkisatama. Siellä on kaksi laavua, kota, nuotiopaikkoja, puuWC ja luontopolku. Asumaton saari sopii erinomaisesti lintujen tarkkailuun. Hamskeri on Merikarvian kunnan virkistysalue Ouran saaristossa. Viitoitus Ouraluodon väylältä, ohjeellinen kulkusyvyys 1,2 m

 

Holmankoski

Holmankoski on Merikarvian kunnan keskustaa halkova, noin 1,2 km pitkä koskiosuus. Holmankoskessa on kaksi haaraa eli Holmankoski sekä niin kutsuttu Holmankosken terveyskeskuksen uoma. Holmankoski kulkee pääosin nurmi- ja piha-alueilla, joten kulkemiseen ja roskien pois viemiseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Rannalla on parkkipaikka ja iso laavu.

Holmankoski jakaantuu koskityypeiltään luontevasti kahteen tyyppiin ja neljään eri kosken osaan. Yläkoskeen, välisuvantoon, Holmankosken ränniin ja palolaitoksen suoraan. Näistä yläkoski sekä ränni ovat hyvin vuolasvirtaisia ja kivikkoisia koskiosuuksia ja niissä on suhteellisen paljon pudotuskorkeutta.  Välisuvanto ja palolaitoksen suora ovat suvantomaisia jokiosuuksia. Niskalta yläkoski murtuu kovavirtaiseksi ja kivikkoiseksi, melko rännimäiseksi virraksi. Niskasta noin 50 metriä alaspäin yläkosken halkoo kolmen saaren ryhmä ja joki levenee, haaroittuu ja muuttuu matalammaksi sekä kivikkoiseksi virraksi, mistä virrat yhtyvät välisuvantoon.

Terveyskeskuksen uoma on hyvin pienimuotoinen ja koskityypiltään hyvin matala, kivikkoinen sekä vuolasvirtainen. Jokihaaran päälle kaartuu suuria puunoksia.

Kasalan kalasatama ja lintutorni

Kalasatamantie 66

Kasalan kahvila, Pasi Jokinen p. 040 740 7203

Kasalan kalasatama on rakennettu 1990-luvun alkupuolella. Siellä on ammattikalastajille rakennettu kalankäsittely- ja huoltohalli sekä varasto. Satamassa sijaitsee kesäkahvila ja lintutorni. Lintutornista näkyvyys kauas avomerelle asti. Voit seurata lintujen kevät- ja syysmuuttoa lintutornista.  Kalastaja Pasi Jokinen myy kalatuotteitaan (tuoretta ja savustettua) satamassa.

Kräsooran lähiluontokohde

Kräsoorantie 243

Kräsooran lähiluontokohde (Kräsoorantie 243) on esteetön luontokohde
Parkkipaikalta laavulle johtaa noin 200 metrin mittainen sorastettu reitti ja esteetön polku. Laavulle pääsee nauttimaan eväitään myös pyörätuolilla ja lastenvaunuilla. Laiturille ja ulkokäymälään on esteetön pääsy. Puuvajassa olevat puut ovat retkeilijöiden vapaasti käytettävissä. Huomioithan kulloinkin voimassa olevat metsäpalovaroitukset.
Kräsooraan pääsee maanteitse kävellen, pyörällä tai autolla, jolloin keskustasta matkaa kertyy viitisen kilometriä. Googlen kartoissa tien nimenä on Maarintie, mikä johtaa saarelle asti. Kräsooran laituriin voi rantautua myös pienellä veneellä tai meloa kajakilla. Rantaan ei tule merkattua veneväylää.

Kräsooran laiturilta avautuu maisema Selkämeren kansallispuistoon. Täällä pääset seuraamaan lintujen kevät- ja syysmuuttoa.

 

 

Lankoski

Vaasantie 847

Lankosken Köffi p. 02 551 4191

www.lankoski.com

Lankoski

Lankoski on Merikarvian joen ylin, pisin sekä monipuolisin koskialue.  Koskialue on noin 1,9 km pitkä ja se koostuu kahdesta erillisestä haarasta, jotka erkanevat Lankosken padon kohdalla, valtatie 8 itäpuolella, jakavat virtaamaan ryöstön kohdalla ja yhtyvät lopulta koskenhaarojen loppuliu`uissa. Usein puhutaankin Lankosken luonnonuomasta sekä Lankosken voimalaitosuomasta tai ”Veikon uomasta”. ”Ryöstö” on haarojen yhtymäkohta, n. 400 m museosillasta alavirtaan, mistä varsinkin kevättulvan aikana luonnonuoma purkaa osan virtaamastaan voimalaitosuomaan. Kesällä ”ryöstön” ylittää lenkkareilla kiveltä toiselle hyppien.

Lankoski omaa suurimman pudotuskorkeuden ja on joen vuolasvirtaisin koskiosuus. Haarojen väliin jää noin kilometrin mittainen saari, joka on pääosin luonnonsuojelualuetta. Korkealla vedellä saareen pääsyä helpottaa ”ryöstön” kohdalla oleva riippusilta.

Luontopolku lähtee Köffin piha-alueelta sillan alitse joen rantaan. Luontopolun varrella laavu.

Lehtisenkoski

Lehtisenkoski

Lehtisenkoskella on pituutta noin 300 metriä ja leveyttä keskimäärin 25 metriä. Rantatien sillan jälkeen koski mataloituu ja jatkuu melko tasasyvyisenä.
Parkkipaikka ja laavu joen rannalla.

Piinukosken retkeily- ja luontoreitti (Fartmyyryn luontopolku)

Polku lähtee Merikarvian keskustasta Kivirannantieltä, vanhaa yhteiskoulua vastapäätä.

Piinukosken retkeily- ja luontoreitti (Fartmyyryn luontopolku)
Polku lähtee Merikarvian keskustasta Kivirannantieltä, vanhaa yhteiskoulun vastapäätä. Se kiemurtelee Merikarvianjoen jokihaarojen välisessä maastossa. Polun pituus on 2,7 km. Matkalla on vaihtelevaa metsä- ja jokimaisemaa. Piinukoskella sijaitsee myös parkkipaikka. Parhaiten auton saa pysäköityä Piinukosken riippusillan viereiselle parkkipaikalle (katso Google Mapsista sijainti) . Laavulle/nuotiopaikalle on parkkipaikalta matkaa noin 200 metriä. Liikkeelle voi lähteä myös Kivirannantieltä, jolloin laavu on reitin puolivälin tienoilla.

Piinukoski                                                                                                                       Piinukoskelle tehtiin koskikunnostus vuonna 2013. Kosken niskalla on riippusilta, jonka  alapuolella on yksi kosken  syvimmistä alueista Syvemmän alueen jälkeen uoma kääntyy jyrkästi vasemmalle ja samalla koski mataloituu. Matalammalla osuudella on mittaa noin 200 metriä, jonka jälkeen uoma syvenee ja jatkuu tasaisempana virtana noin 500 metrin matkan. Parkkipaikka löytyy molemmin puolin jokea aivan joen läheltä. Joen yli pääsee riippusillan kautta. Laavu on hienolla paikalla korkealla joen yläpuolella.

 

Stäävit&Vaadit ja Purupakka

Friikoskentie 10
Sähkötehtaantie 10

Stäävit&Vaadit-koski (Purupakka)

Kaunis koskimaisema Merikarvialla, n. 1,5 km pitkä koskiosuus. Joen ylittävä riippusilta jakaa kosket, josta sillasta ylävirtaan on Stäävitkoski ja alavirtaan Vaaditkoski.  Auton saa pysäköityä Friikoskentiellä olevalle pysäköintipaikalle ( Friikoskentie 10, Merikarvia), joka on osoitettu Stäävit & Vaadit -kyltillä. Polku metsään lähtee vähän etäämpää Friikoskentie 11 kohdilta. Friikoskentieltä on alle kilometrin matka Purupakalle.

Stäävitkoski alkaa niskalta erämaatyylisenä koskena kiemurrellen hyvin louhikkoisessa ja vaikeassa maastossa. Kovin koskiryöppy loppuu Stäävitin suvantoon jossa joki tekee 90 asteen mutkan vasemmalle. Tästä koski jatkuu melko vuolasvirtaisena ja kivikkoisen koskena aina sillalle saakka.

Vaaditkoski alkaa sillan alta melko kovavirtaisena koskena, joka hitaasti leviten ja madaltuen vaihtuu peltojen reunustamaan jokimaisemaan. Noin 150 metriä sillan alapuolella joen jakaa niin kutsuttu ruohosaari jonka jälkeen alkaa Vaaditin alakoski. Alakosken ryöpyn jälkeen Vaadit muuttuu suvantomaiseksi nivaksi, jossa on isoja kiviä siellä täällä. Vaadit on Stäävitistä poiketen sora- / hiekkapohjainen.

Purupakka sijaitsee Stäävitkosken yläpuolella, Purupakan ja Stäävikosken erottaa noin 150 metriä pitkä suvantoalue. Purupakka on lyhyt virtapaikka . Uusittu taukopaikka sijaitsee aivan virtapaikan läheisyydessä, myös uusi parkkipaikka sijaitsee aivan virtapaikan kupeessa. Purupakan isolle parkkipaikalle ja laavulle  pääsee esteettömästi Sähkötehtaantieltä.

 

Sälttöön retkeilytukikohta Köörtilässä

Parkkipaikka ja polun lähtöpiste, Sälttööntie 6 Köörtilä, viitoitus Pooskerintieltä

Salttöön retkeilytukikohta Köörtilässä

Selkämeren kansallispuistoon kuuluva Sälttöössä on laavu ja nuotiopaikka ja sinne on viitoitus Pooskerintieltä. Salttöön laavu on näkemisen arvoinen retkeilykohde. Hyvin hoidettu polku ja opasteet ohjaavat perille asti. Parkkipaikalta laavulle merenrantaan on noin 400 metriä. Rannalta voit seurata lintujen kevät- ja syysmuuttoa.

 

Ouraluoto

Krookan satamasta Ouraluodolle on matkaa n. 8 kilometriä. Venematka kestää n. 45 minuuttia.

Ouraluodon majoitusvaraukset p. 044 7246 333 tai 044 7246 310

Venekuljetukset kesäaikaan:

Raimo Stenroos p. 0400 830 789

Tapio Ristimäki p. 0500 862 190

Ouraluodon luotsitupaa asutti vuoteen 1968 asti luotsilaitos. Kolmikerroksinen luotsitupa ja kaksihuoneinen Ryssänkasarmi on nykyään kunnostettu majoitus- ja kokoustiloiksi. Kunnan omistama saari on yleisessä käytössä  oleva virkistysalue. Saaren historiasta kertoo valokuvanäyttely luotsintuvan näköalahuoneessa. Aikoinaan luodolla sijaitsi jopa puhelinkioski.

Venekuljetukset luodolle lähtevät kesäaikaan Krookan satamasta. Katso: RETKET&AKTIVITEETIT/veneretket.

Salmelankoski

Salmelankoski

Salmelankoski on noin 250 metriä pitkä perattu niva /koskiosuus ollen Merikarvian joen alin koskiosuus. Koskisalue alkaa heti Salmelankosken sillasta päättyen vasemmalle kaartuvaan syvään suvantoon.
Parkkipaikka ja laavu joen rannalla.

Änki

Änki

Änginkoskella koskialuetta on noin 200 metriä ja keskimääräinen leveys parikymmentä metriä, koski on aikoinaan voimakkaasti perattu. Yläosaltaan virta on suvantomainen ja syvyysvaihtelut ovat melko pieniä. Niskan jälkeen on noin 50 metrin pituinen kiivasvirtaisempi koski osuus, jonka jälkeen uoma levenee ja syvenee.
Pieni parkkipaikka Eteläisen rantatien puolella. Isompi parkkipaikka sijaitsee joen länsipuolella.

Prasukydön kiviaitakierros

Harjuntie 28, Tuorila

Entisaikojen voimannäytteestä kertova (yli kahden kilometrin pituinen) kiviaita Merikarvian Tuorilassa. Voit tutustua siihen Prasukydön kiviaitakierroksella. Aita sijaitsee Koivuniemen Herran Farmin alueella.