Hamskerin saareen on viitoitus Ouraluodon väylältä

Ouran saaristossa Hamskerissa on retkisatama. Siellä on kaksi laavua, kota, nuotiopaikkoja, puuWC ja luontopolku.

Asumaton saari sopii erinomaisesti lintujen tarkkailuun. Hamskeri on Merikarvian kunnan virkistysalue Ouran saaristossa.

Viitoitus Ouraluodon väylältä, ohjeellinen kulkusyvyys 1,2 m.

Holmankoski on Merikarvian kunnan keskustaa halkova, noin 1,2 km pitkä koskiosuus. Holmankoskessa on kaksi haaraa eli Holmankoski sekä niin kutsuttu Holmankosken terveyskeskuksen uoma. Holmankoski kulkee pääosin nurmi- ja piha-alueilla, joten kulkemiseen ja roskien pois viemiseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Rannalla on parkkipaikka ja iso laavu.

Holmankoski jakaantuu koskityypeiltään luontevasti kahteen tyyppiin ja neljään eri kosken osaan. Yläkoskeen, välisuvantoon, Holmankosken ränniin ja palolaitoksen suoraan. Näistä yläkoski sekä ränni ovat hyvin vuolasvirtaisia ja kivikkoisia koskiosuuksia ja niissä on suhteellisen paljon pudotuskorkeutta. Välisuvanto ja palolaitoksen suora ovat suvantomaisia jokiosuuksia. Niskalta yläkoski murtuu kovavirtaiseksi ja kivikkoiseksi, melko rännimäiseksi virraksi. Niskasta noin 50 metriä alaspäin yläkosken halkoo kolmen saaren ryhmä ja joki levenee, haaroittuu ja muuttuu matalammaksi sekä kivikkoiseksi virraksi, mistä virrat yhtyvät välisuvantoon.

Terveyskeskuksen uoma on hyvin pienimuotoinen ja koskityypiltään hyvin matala, kivikkoinen sekä vuolasvirtainen. Jokihaaran päälle kaartuu suuria puunoksia.

Kasalan kalasatama on rakennettu 1990-luvun alkupuolella. Siellä on ammattikalastajille rakennettu kalankäsittely- ja huoltohalli sekä varasto. Satamassa sijaitsee kesäkahvila ja lintutorni. Lintutornista näkyvyys kauas avomerelle asti. Voit seurata lintujen kevät- ja syysmuuttoa lintutornista.

Kalastaja Pasi Jokinen myy kalatuotteitaan (tuoretta ja savustettua) satamassa.

Kräsooran lähiluontokohde (Kräsoorantie 243) on esteetön luontokohde
Parkkipaikalta laavulle johtaa noin 200 metrin mittainen sorastettu reitti ja esteetön polku. Laavulle pääsee nauttimaan eväitään myös pyörätuolilla ja lastenvaunuilla. Laiturille ja ulkokäymälään on esteetön pääsy. Puuvajassa olevat puut ovat retkeilijöiden vapaasti käytettävissä. Huomioithan kulloinkin voimassa olevat metsäpalovaroitukset.

Kräsooraan pääsee maanteitse kävellen, pyörällä tai autolla, jolloin keskustasta matkaa kertyy viitisen kilometriä. Googlen kartoissa tien nimenä on Maarintie, mikä johtaa saarelle asti. Kräsooran laituriin voi rantautua myös pienellä veneellä tai meloa kajakilla. Rantaan ei tule merkattua veneväylää.

Kräsooran laiturilta avautuu maisema Selkämeren kansallispuistoon. Täällä pääset seuraamaan lintujen kevät- ja syysmuuttoa.

Lankoski

Lehtisenkoski

Lehtisenkoskella on pituutta noin 300 metriä ja leveyttä keskimäärin 25 metriä. Rantatien sillan jälkeen koski mataloituu ja jatkuu melko tasasyvyisenä.

Parkkipaikka ja pöytä joen rannalla.

Piinukosken retkeily- ja luontoreitti (Fartmyyryn luontopolku)
Polku lähtee Merikarvian keskustasta Kivirannantieltä, vanhaa yhteiskoulua vastapäätä. Se kiemurtelee Merikarvianjoen mutkien välisessä maastossa. Polun pituus on 2,7 km. Matkalla on vaihtelevaa metsä- ja jokimaisemaa. Piinukoskella sijaitsee myös parkkipaikka. Parhaiten auton saa pysäköityä Piinukosken riippusillan viereiselle parkkipaikalle (katso Google Mapsista sijainti). Laavulle/nuotiopaikalle on parkkipaikalta matkaa noin 200 metriä. Liikkeelle voi lähteä myös Kivirannantieltä, jolloin laavu on reitin puolivälin tienoilla.

Piinukoski
Piinukoskelle tehtiin koskikunnostus vuonna 2013. Kosken niskalla on riippusilta, jonka alapuolella on yksi kosken syvimmistä alueista. Syvemmän alueen jälkeen uoma kääntyy jyrkästi vasemmalle ja samalla koski mataloituu. Matalammalla osuudella on mittaa noin 200 metriä, jonka jälkeen uoma syvenee ja jatkuu tasaisempana virtana noin 500 metrin matkan. Parkkipaikka löytyy molemmin puolin jokea aivan joen läheltä. Joen yli pääsee riippusillan kautta. Laavu on hienolla paikalla korkealla joen yläpuolella.

Stäävit&Vaadit -koski (Purupakka)

Kaunis koskimaisema Merikarvialla, n. 1,5 km pitkä koskiosuus. Joen ylittävä riippusilta jakaa kosket, josta sillasta ylävirtaan on Stäävitkoski ja alavirtaan Vaaditkoski. Auton saa pysäköityä Friikoskentiellä olevalle pysäköintipaikalle (Friikoskentie 10, Merikarvia), joka on osoitettu Stäävit & Vaadit -kyltillä. Polku metsään lähtee vähän etäämpää Friikoskentie 11 kohdilta. Friikoskentieltä on alle kilometrin matka Purupakalle.

Stäävitkoski alkaa niskalta erämaatyylisenä koskena kiemurrellen hyvin louhikkoisessa ja vaikeassa maastossa. Kovin koskiryöppy loppuu Stäävitin suvantoon jossa joki tekee 90 asteen mutkan vasemmalle. Tästä koski jatkuu melko vuolasvirtaisena ja kivikkoisen koskena aina sillalle saakka.

Vaaditkoski alkaa sillan alta melko kovavirtaisena koskena, joka hitaasti leviten ja madaltuen vaihtuu peltojen reunustamaan jokimaisemaan. Noin 150 metriä sillan alapuolella joen jakaa niin kutsuttu ruohosaari jonka jälkeen alkaa Vaaditin alakoski. Alakosken ryöpyn jälkeen Vaadit muuttuu suvantomaiseksi nivaksi, jossa on isoja kiviä siellä täällä. Vaadit on Stäävitistä poiketen sora-/ hiekkapohjainen.

Purupakka sijaitsee Stäävitkosken yläpuolella, Purupakan ja Stäävikosken erottaa noin 150 metriä pitkä suvantoalue. Purupakka on lyhyt virtapaikka. Uusittu taukopaikka sijaitsee aivan virtapaikan läheisyydessä, myös uusi parkkipaikka sijaitsee aivan virtapaikan kupeessa. Purupakan isolle parkkipaikalle ja laavulle pääsee esteettömästi Sähkötehtaantieltä.

Salttöön retkeilytukikohta Köörtilässä

Selkämeren kansallispuistoon kuuluvassa Sälttöössä on laavu ja nuotiopaikka ja sinne on viitoitus Pooskerintieltä. Hyvin hoidettu polku ja opasteet ohjaavat perille asti. Parkkipaikalta laavulle merenrantaan on noin 400 metriä.

Salttöön laavu on näkemisen arvoinen retkeilykohde. Rannalta voit seurata lintujen kevät- ja syysmuuttoa.

Ouraluodon luotsitupaa asutti vuoteen 1968 asti luotsilaitos. Kolmikerroksinen luotsitupa ja kaksihuoneinen Ryssänkasarmi on nykyään kunnostettu majoitus- ja kokoustiloiksi. Kunnan omistama saari on yleisessä käytössä oleva virkistysalue. Saaren historiasta kertoo valokuvanäyttely luotsituvan näköalahuoneessa. Aikoinaan luodolla sijaitsi jopa puhelinkioski.

Venekuljetukset luodolle lähtevät kesäaikaan Krookan satamasta. Katso: RETKET&AKTIVITEETIT/veneretket.

Salmelankoski

Salmelankoski on noin 250 metriä pitkä perattu niva-/ koskiosuus ollen Merikarvian joen alin koskiosuus. Koskialue alkaa heti Salmelankosken sillasta päättyen vasemmalle kaartuvaan syvään suvantoon.

Parkkipaikka ja laavu joen rannalla.

Änki

Änginkoskella koskialuetta on noin 200 metriä ja keskimääräinen leveys parikymmentä metriä, koski on aikoinaan voimakkaasti perattu. Yläosaltaan virta on suvantomainen ja syvyysvaihtelut ovat melko pieniä. Niskan jälkeen on noin 50 metrin pituinen kiivasvirtaisempi koski osuus, jonka jälkeen uoma levenee ja syvenee.

Pieni parkkipaikka Eteläisen rantatien puolella. Isompi parkkipaikka sijaitsee joen länsipuolella, jossa on myös pöytä ja puucee.

Entisaikojen voimannäytteestä kertova (yli kahden kilometrin pituinen) kiviaita Merikarvian Tuorilassa. Voit tutustua siihen Prasukydön kiviaitakierroksella. Aita sijaitsee Koivuniemen Herran Farmin alueella.