Laavut ja reitit

Nauti luonnosta, se on täällä lähellä

Merikarvianjoen ja Selkämeren rannalla on useampia tulenteko- ja taukopaikkoja. Ne ovat avoimia ulkoilijoille ja retkeilijöille. Näitä kohteita ylläpitää Merikarvian kunta yhteistyössä Merikarvian kalakierroksen kanssa. Muistathan retkeillessäsi toimia hyvän retkietiketin mukaisesti, käyttää puita vain tarpeesi mukaan ja huomioida kanssaretkeilijät huolehtimalla omat roskasi niille tarkoitettuihin keräysastioihin. Huomiaathan, että jokaisella tulipaikalla ei ole jätehuoltoa. Tarkastathan tulia tehdessäsi myös voimassa olevat varoitukset.

Holmankoski

Holmankosken laavukota, Merikarvianjoen rannalla sijaitsee taukopaikoista lähimpänä Merikarvian keskustaa. Kohteesta löytyy laavukota, puuvaja, pöytä ja penkit, jätekeräyspiste sekä ulkokäymälä. Holmankosken parkkialue sijaitsee aivan kodan vieressä osoitteessa Kalkuttaantie 6, Merikarvia.

Holmankosken laavulta on lyhyt matka poiketa sadan metrin päässä sijaitsevalla Eumer Fishing Centerillä ja piipahtaa ostoksilla sen tehtaanmyymälässä.

Lankoski

Lankosken taukopaikalle on helppo pysähtyä ajomatkan varrella jaloittelemaan, sillä se sijaitsee aivan valtatie 8 varrella. Kohteesta löytyy laavukota, puuvaja, pöytä ja penkit sekä jätekeräyspiste. Lankosken kodan läheisyydessä sijaitsee Kahvila-ravintola Köffi, jonka pihapiiristä alkaa noin 1,5 km mittainen Lankosken luontopolku. Siellä voi tutustua lehtojensuojelualueen monipuoliseen kasvistoon ja alueen kulttuurihistoriaan. Lankosken lehtojensuojelualueella kasvaa muun muassa harvinainen hento kiurunkannus ja pähkinäpensas. Luontopolun ylläpidosta vastaa Lankosken kylätoimikunta. Molemmilla puolella valtatie 8 sijaitseva Lankosken Köffi ja Kahvimylly tarjoavat ruokaa ja juomaa. Sieltä voi kätevästi hankkia myös kalastusluvat.

Puukoski

Puukoskella voi nauttia maalaismaisemista vain muutaman kilometrin päässä keskustasta. Puukosken alueella on esteetön mahdollisuus kalastaa. Kohteessa on laavukota, pöytä ja penkki sekä puuvaja, ulkokäymälä ja jätehuoltopiste. Puukoskelle ja parkkialueelle pääsee kääntymällä Friikoskentieltä Niittyniementielle ja edelleen vasemmalle kohti jokea. Opastus Friikoskentieltä.

Puukosken lähellä sijaitsevat Niittyniemen lomamökit, minkä pihapiirissä voi leiriytyä jokimaisemissa.

Piinukoski

Piinukoskelle tehtiin koskikunnostus vuonna 2013. Koskenniskalla on riippusilta, joten kalastajan tai retkeilijän on helppo vaihtaa joen puolta. Riippusillan yläpuolelle lisättiin on lisätty runsaasti nousukaloille sopivia asento- ja levähdyspaikkoja. Piinukoskelta löytyy kota ja puu-WC. Parhaiten auton saa pysäköityä Piinukosken riippusillan viereiselle parkkipaikalle, mutta liikkeelle voi lähteä myös Kivirannantieltä. Silloin laavu sijaitsee reitin puolivälin tienoilla.

Mukava reitti kävellä on Rantatieltä pitkin Alakylän Järvitielle, sieltä Piinukosken riippusiltaa pitkin Kytiholmaan. Matka jatkuu Soittokalliontielle ja Friikoskentielle. Reitin voi kulkea myös polkupyörällä.

Purupakka

Purupakka sijaitsee Stäävitkosken yläpuolella, Purupakan ja Stäävitkosken erottaa noin 150 metriä pitkä suvantoalue. Purupakka on lyhyt virtapaikka, mutta tarjoaa mukavan ja rauhallisen paikan kirjolohen ja myös nousukalojen kalastukseen. Purupakka on hyvä ja rauhallinen kalastuspaikka, josta löytyy tilava parkkipaikka, ulko-WC ja kota. Koskien yli pääsee Purupakalla myös siltaa myöden.

Stäävit- ja Vaaditkoski

Stäävit-/Vaaditkoski on n. 1,5 km pitkä koskiosuus. Joen ylittävä silta jakaa kosket, josta sillasta ylävirtaan on Stäävitkoski ja alavirtaan Vaaditkoski.

Auton saa pysäköityä Friikoskentiellä olevalle pysäköintipaikalle, joka on osoitettu Stäävit & Vaadit -kyltillä. Polku metsään lähtee vähän etäämpää Friikoskentie 11 kohdilta. Friikoskentieltä on alle kilometrin matka Purupakalle.

Stäävitkoski alkaa niskalta erämaatyylisenä koskena kiemurrellen hyvin louhikkoisessa ja vaikeasti kahlattavassa maastossa. Kovin koskiryöppy loppuu Stäävitin suvantoon jossa joki tekee 90 asteen mutkan vasemmalle. Tästä koski jatkuu melko vuolasvirtaisena ja kivikkoisen koskena aina sillalle saakka.

Vaaditkoski alkaa sillan alta melko kovavirtaisena koskena, joka hitaasti leviten madaltuen muuttuu Puukoskimaiseen, peltojen reunustamaan jokimaisemaan. Noin 150 metriä sillan alapuolella joen jakaa niin kutsuttu ruohosaari jonka jälkeen alkaa Vaaditin alakoski. Alakosken ryöpyn jälkeen Vaadit muuttuu suvantomaiseksi nivaksi, jossa on isoja kiviä siellä täällä. Vaadit on koskena mukautuva ja hyviä kalapaikkoja löytyy virtauksesta riippumatta.

Salmelankoski

Salmelankoski on noin 250 metriä pitkä ja Merikarvian joen alin koskiosuus. Salmelankoskella on grillikota tien varressa. Parhaat kalapaikat ovat heti sillan alapuolella olevassa ulkokaarteessa, kosken puolivälissä olevan kiven vastarannalla sekä aivan kosken alaosassa, juuri ennen kuin koski laajenee suvannoksi.

Lehtisenkoski

Lehtisenkoskella on pituutta noin 300 metriä ja leveyttä keskimäärin 25 metriä. Parhaimmat otti paikat löytyvät kosken niskalta sekä loppuliu’usta. Rantatien sillan jälkeen koski mataloituu ja jatkuu melko tasasyvyisenä. Lehtisenkoskelta löytyy taukopaikka, jossa on pöytä sekä parkkipaikka. Parkkipaikka on Rantatien vieressä.

Änki

Änginkoskella kalastettavaa aluetta on noin 200 metriä ja keskimääräinen leveys parikymmentä metriä, koski on aikoinaan voimakkaasti perattu. Yläosaltaan virta on suvantomainen ja syvyysvaihtelut ovat melko pieniä. Änginkoskella on pieni parkkipaikka Eteläisen rantatien puolella ja isompi parkkipaikka sijaitsee joen länsipuolella. Änginkoskella on pöytä ja ulkokäymälä.

Konihaara

Konihaara on rauhallinen kalastuspaikka noin 1,5 kilometriä Puukoskesta ylävirtaan. Konihaaran saareen kalastaja pääsee kahlaamalla kapean sivu-uoman yli, helpoin ylityspaikka on taukopaikan kohdalla. Merikarvianjoen rannalla laavukota, puuvaja ja ulkokäymälä. Parkkipaikalta laavulle on noin 200 metriä.

Jokisuun taukopaikka

Peltoluodon saaressa on laavukota, puuvaja, ulkokäymälä ja pieni laituri. Laituriin voi rantautua kanootilla tai pienellä veneellä. Melontakartan löydät tästä.

Sälttöö

Sälttöö on yksi harvoista Selkämeren kansallispuiston mannerkohteista. Alueella on laavu ja nuotiopaikka ja sinne on viitoitus Pooskerintieltä. Sälttöön luonto edustaa maankohoamisrannikon alavaa rantametsää. Sälttöön laavu on näkemisen arvoinen retkeilykohde. Hyvin hoidettu polku ja opasteet ohjaavat perille asti. Parkkipaikalta laavulle merenrantaan on noin 400 metriä. Rannalta voit seurata lintujen kevät- ja syysmuuttoa.

Retkipaikan artikkeli Sälttööstä.

Sikarounikko

Sikarounikosta paikalliset käyttävät myös nimitystä Pirunpaska. Sikarounikko on graniittikallion suojasivulle, särkyneen kallion laajenneisiin rakoihin syntynyt luolaryhmä, jossa on useita, pitkiä luolia ja onkaloita. Sikarounikko on suuri useita aareja käsittävä kiviraunio. Se on kasaantunut suurista siirtolohkareista ja haljenneista kalliopaasista. Toisiinsa nojaavien kivien väliin jää käytäviä ja lukuisia syviä kallioluolia. Pisimmät niistä ovat jopa 20 metriä pitkiä. Mäyrät ja ketut viihtyvät hyvin Sikarounikon luolamaastossa.

Sikarounikolle kannattaa mennä metsätietä kävellen. Auton voi jättää Konihaaran levähdyspaikalle.

Retkipaikan artikkeli Sikarounikosta.