RatkaisuTori-kuntalaiskeskustelut käynnistyvät taas – haluatko sinä vaikuttaa siihen mihin kunnan rahoja käytetään?
Vuodesta 2023 lähtien Merikarvialla kaikki asiasta kiinnostuneet ovat voineet osallistua kunnan talousarvion eli budjetin tekoon. Yhteistyössä keskusteluryhmissä on mietitty mihin kunnassa käytettävissä olevat varat sijoitetaan, mitä kehitetään ja miten kehitetään. Nyt Merikarvialla kuntalaispaneelitoiminta käynnistyy jo kolmatta kertaa ja jokaisella kunnassa joko osan vuodesta tai vakituisesti asuvalla tai kunnassa työskentelevällä yli 15-vuotiaalla on mahdollisuus ilmoittautua mukaan tähän keskusteluun.
RatkaisuTori-toiminta vuosina 2023 – 2024
RatkaisuTori-keskustelijat ovat testanneet työssään erilaisia tietojärjestelmiä ja tapoja toimia kunnan budjetin koostamisessa. 2023 testattiin erilaisia visualisointeja talousarviodatasta ja Kummallisen Kodikas – Menestyvä Merikarvia verkkopeliä. Tänä vuonna konseptia testailee Merikarvian lisäksi jo usea kunta Suomessa.
2023 paneelikeskusteluihin osallistujia oli Merikarvialla yhteensä neljätoista ja 2024 vuonna kahdeksan. 2023 Sitra rahoitti kokeilua 30 000 eurolla. Lisäksi käytettävissä oli konsulttiyhtiö Deloitten tuki. 2024 vuonna talousarvioon ei varattu lainkaan taloudellista resurssia eikä ulkopuolista tukea. Kokouspalkkioista ja kokoustarjoiluista syntyi vähäisessä määrin kuitenkin kuluja.
Ensimmäisessä RatkaisuTori-toteutuksessa mukana oli Merikarvian kunnasta
- kunnanjohtaja Kimmo Puolitaival
- hallintopäällikkö Sari Hatanpää
- pääkirjanpitäjä Terhi Mattila
- graafisen suunnittelija Aki Palomäki
- sivistysjohtaja Johanna Tupila
- teknisen johtaja Kari Pitkäranta
- hyvinvointipäällikkö Eetu Aaltonen
- Sitralta ja konsulttiyhtiö Deloittelta useita työntekijöitä
- 2024 konseptia yksinkertaistettiin ja siihen käytettiin työaikaa arviolta 3-5 työpäivää – mallia voi luonnehtia nyt kustannustehokkaaksi.
Erilaisia kokeiluja siitä, miten alueen asukkaat voivat osallistua yhteisistä asioista päättämiseen, on tehty ympäri maailmaa
Deliberatiivinen demokratia tarkoittaa kollektiivista päätöksentekoa – sitä, että kansalaiset osallistuvat aktiivisesti mielipiteiden muodostamiseen yhteisistä asioista. Näin tiedetään paremmin, mitä alueen asukkaat toivovat virallisilta päätöksentekijöiltä, Suomessa kunnissa kunnanvaltuutetuilta.
Tässä tavassa tehdä yhteisiä päätöksiä on myös haasteita, kuten osallistumisharha. Tällä tarkoitetaan sitä, että voi käydä niin, että tietyn tyyppiset henkilöt – kuten koulutetummat, varakkaammat tai muuten yhteiskunnallisesti etuoikeutetut – osallistuvat enemmän keskusteluihin ja päätöksentekoon. Tarkoituksena on kuitenkin, että kaikkien kuntalaisten mielipiteet ja toiveet tulisivat huomioiduksi.
Osallistumisharha voi siis johtaa siihen, että tiettyjen ryhmien näkemykset saavat suhteettoman paljon huomiota, kun taas vähemmän osallistuvien ryhmien näkemykset jäävät huomiotta. Tämä heikentää päätöksenteon oikeudenmukaisuutta. Mitä suurempi organisaatio (kunta tai kaupunki), sitä tärkeämpää on suunnitella toiminta huolellisesti, jotta voidaan taata, että kaikki saavat mielipiteensä esiin.
Esimerkiksi osallistuva budjetointi Porto Alegressa ja New Yorkissa on parantanut erilaisten ryhmien mahdollisuuksia vaikuttaa yhteisiin päätöksiin. Irlannin kansalaiskokoukset ovat edistäneet moraalisten kysymysten ratkaisua. Digitaaliset alustat, kuten Better Reykjavik ja Viron sähköinen osallistuminen, ovat helpottaneet osallistumista ja lisänneet hallinnon läpinäkyvyyttä. Haasteena kuitenkin on se, että kun päätettävät asiat on monimutkaisia, ne esitettäisiin siten, että kaikki ymmärtävät mistä ollaan päättämässä ja mihin erilaiset ratkaisut johtaa käytännössä.
RatkaisuTori 2024
- Heinäkuussa 2024 Osallistujille lähetettiin laaja infopaketti taloustilanteesta sisältäen mm. viime vuosien tilinpäätökset.
- 27.8.2024 kokoonnuttiin kunnanvirastolle tutustumaan ja keskustelemaan. Kunnanjohtaja Juha Vasama esitteli ajankohtaisia asioita kunnan kehittämisestä, lähinnä taloudellisesta näkökulmasta. Talouspäällikkö Terhi Mattila oli laatinut tarkemman talousanalyysin tunnuslukuineen. Kehittämispäällikkö Sari Hatanpää tiivisti teemat yhdistäen niihin voimassa olevan kuntastrategian ja siihen sisältyvät arvot. Jo ensimmäisellä tapaamisella syntyi vilkas keskustelu kehittämisideoista, jotka kaikki kirjattiin ja lähetettiin osallistujille tapaamisen jälkeen.
- 9.9.2024 avattiin RatkaisuTori-osallistujien ja kunnan johtoryhmän käyttöön somealusta, jossa käytiin tarkentavaa keskustelua ja viranhaltijat vastailivat keskustelijoiden kysymyksiin.
- 10.-29.9.2024 Verkkosivuilla, somessa ja STT:n tiedotteessa jaettiin äänestyslinkkiä, jonka kautta äänestettiin 10 parasta ideaa. Äänestyksen lopputulos on esitelty alla.
- 12.9.2024 jatkettiin ideointia ja jatkokehiteltiin jo olemassa olevia teemoja.
- 16.9.2024 RatkaisuTorilaisten työ lähetettiin tiedoksi kunnanhallitukselle, myös valtuuston jäsenet pidettiin ajan tasalla.
- 1.10.2024 Sekä RatkaisuTorilaisten kaikki ehdotukset että esiteltiin talousarvioseminaarissa kehittämispäällikön toimesta raakaversiona
- 28.10.2024 RatkaisuTori-osallistujat esittelevät loppuraportin tarkistettuine äänestystuloksineen kunnanhallitukselle.
- 11.11.2024 Kunnanvaltuusto päätti hyväksyä kunnanhallituksen esityksen RatkaisuTori-ehdotuksista


Kirjastotoimintaa pidetään Merikarvialla arvossa. Se tuo sosiaalisia, koulutuksellisia ja taloudellisia hyötyjä kuntaa laajemmalle alueelle. Kirjastot edistävät tasa-arvoa, yhteisöllisyyttä ja elinikäistä oppimista ja lisäävät inkluusiota. Merikarvialla kirjastotoimintaa on viime vuosina kehitetty voimakkaasti edellisen sivistysjohtajan Johanna Tupilan toimesta ja tätä työtä halutaan jatkaa. Kunnanvaltuusto päätti, että uusi sivistysjohtaja Tommi Aalto koordinoi kehittämistä osana tehtäväkuvaansa. Asiakaspalautetta kirjaston toiminnasta kerätään säännöllisesti sekä verkossa että paperisilla lomakkeilla. Sivistysjohtaja raportoi saadusta palautteesta ja sen perusteella tehdyistä toimenpiteistä sivistyslautakunnalle ja tarkastuslautakunnalle.
Merikarvian sahan alueen kehittämistä pidettiin myös keskeisenä tavoitteena. Vapautuneille tiloille on paljon kysyntää, joten pidettiin tärkeänä, että tiloihin saadaan kuntaa parhaiten hyödyttävä toimija. Valtuusto päätti, että kunnanjohtaja Juha Vasama tuo tulevaisuus- ja taloustoimikunnan käsittelyyn kaikki kyseessä olevaa teemaa koskevat kehittämisehdotukset ja raportit tuodaan tiedoksi myös kunnanhallitukselle ja tarkastuslautakunnalle.
Kauppakatu on kunnalle keskeinen osa kuntamarkkinointia, asumisviihtyvyyttä ja matkailupalveluja. Valtuuston päätöksellä kehittämispäällikkö Sari Hatanpää käynnistää kadulle kehittämiskampanjan rahoituksineen. Tavoitteena saada kaikki kunnassa olevat toimijat ja sidosryhmät mukaan. Kampanjan edistymistä esitellään kunnanhallitukselle ja tarkastuslautakunnalle.
Opetussektorille ehdotettiin kahta erillistä projektia. Merikarvialla on kokeiltu maksutonta varhaiskasvatusta jo kaksi vuotta hyvin tuloksin. Laadukasta varhaiskasvatusta pidetäänkin tärkeänä ja kokeilun vaikutusten arviointia kehitetään sivistysjohtaja Tommi Aallon toimesta. Koulukeskuksen todettiin tuottavan lapsille ja nuorille laadukkaita opetuspalveluja peruskoulusta lukioon – lisäksi samoja tiloja käyttää vapaan sivistystyön toimijat. Koulukeskuksen kehittämistä päätettiin jatkaa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa sivistysjohtajan koordinomana. Tavoitteena on saada toiminnasta aikaisempaakin kustannustehokkaampaa sopeuttamalla toteutukset joustavasti käytettävissä oleviin resursseihin.
Allianssimallilla rakentamisen mahdollisuuksista oltiin kiinnostuneita asumisen palvelutason nostamiseksi. Laadukkaat asumisen palvelut halutaan turvata erityisesti iäkkäimmille, mutta luonnollisesti myös muille ikäryhmille. Kunnassa toimii parhaillaan Verkostosta vetovoimaa-hanke, joka välittä asuntoja ja tontteja vuokrattavaksi ja myyntiin. Kunnanvaltuusto päätti, että tämän työn tueksi kunnaninsinööri Kari Pitkäranta koordinoi markkinavuoropuhelun allianssimallilla rakentamisesta ja esittelee toimenpiteiden etenemistä tekniselle lautakunnalle ja tarkastuslautakunnalle.
Rannikkoreitin kehittäminen koettiin tärkeäksi. Tavoitteeksi asetettiin veneilyreitin rakentaminen eteläisestä Suomesta Merikarvialle – mukana majakoiden, vierasvenesataman ja Kasalan kalasataman aikaisempaa laajempi hyödyntäminen. Matkailupalveluita on perinteisesti pidetty tärkeänä Merikarvialla ja merta kunnan yhtenä arvokkaimmista voimavaroista. Teeman kehittäminen tuo hyvinvointia matkailijoiden lisäksi myös kuntalaisille itselleen ja luonnollisesti myös kesäasukkaille. Valtuusto päätti, että kehittämispäällikkö Sari Hatanpää koordinoi projektia ja laatii raportin teeman etenemisestä kunnanhallitukselle ja tarkastuslautakunnalle. Tähän voidaan tarvittaessa hakea hankerahoitusta.
Viestintää vapaa-ajan asunnon muuttamisesta vakituiseksi asunnoksi toivottiin lisättävän. Valtuusto päätti, että rakennustarkastaja Aarne Muurinen koordinoi tätä prosessia. Kehittämispäällikkö yhteistyössä graafisen suunnittelijan kanssa laatii mediatiedotteen teemasta ja julkaisee sen. Samalla voidaan kerätä dataa paljonko hakemuksia tuli mediatiedotteen julkaisun jälkeen versus ennen sitä. Tuloksista raportoidaan tekniselle lautakunnalle ja tarkastuslautakunnalle.
Uimahallin palveluja pidettiin laadukkaina ja uimaohjausta toivottiinkehitettävän edelleen siten, että ohjausta olisi saatavilla myös digitaalisilla näytöillä – näin ohjattu kuntoileminen on mahdollista myös niille, jotka pitävät itsenäisestä mallista. Valtuusto päätti, että hyvinvointipäällikkö tekee markkinakartoituksen saatavilla olevasta laitteistosta hintatietoineen ja sopimusehtoineen ja esittelee kartoituksen tulokset kunnanhallitukselle ja tarkastuslautakunnalle. Erillistä budjettia tähän ei varattu.
Meren, Ouran ja satamien hyödyntämistä aikaisempaa voimakkaammin toivottiin. Polttoainejakelupisteen toiminnan kehittämistä pidetään tärkeänä satamassa vierailevien näkökulmasta. Satamien toimintaa on viime vuosina kehitetty edellisen kunnanjohtajan Kimmo Puolitaipaleen toimesta voimakkaasti ja suuntausta pidetään hyvänä. Valtuusto päätti, että johtoryhmä laatii yhteistyössä toimenpide-ehdotuslistan teemasta ja tekee kartoituksen uudistuksien aiheuttamista kustannuksista ja resurssitarpeista. Tämän jälkeen kunnanjohtaja Juha Vasama esittelee raportin teemasta kunnanhallitukselle ja tarkastuslautakunnalle.
Mediatiedotteet 2024
Arkisto 2023
